olen pahoillani, mutta mä en tiedä mistä tämä viha kumpuaa
terapeutti on viikon lomalla ja elämä on yhtä pärjäämistä
en saa purettua itseäni mihinkään ja ajoittain pelottaa
mihin iskeä veitsi, itseeni vai vatsaasi
vasta nyt ymmärrän katkeroituneita, onnettomia ja vihaisia vanhuksia
ne kiroavat leikkivät lapset alimpaan helvettiin ja sylkevät kassahihnalle
minä puhun rumasti ja tiedän että sä et jaksa kohta enää
ollaan leikitty kissaa ja hiirtä taas ehkä vähän liian pitkään
(viime yönä havahduin siihen kun ymmärsin, etten tule viettämään hänen kanssaan enää öitä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti